Opetussuunnitelmat ja opetuksen suunnittelu

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma

Opintoviikoista siirryttiin osaamispisteisiin viime vuoden aikana. Opintoja ei mitata enää ajassa vaan osaamisessa. Opiskelija valmistuu koulusta, kun hallitsee tutkintoon vaadittavat tiedot ja taidot. Sillä ei ole merkitystä missä tai millä tavalla opiskelija on asian oppinut. Tavoitteena osaamisperusteisuudessa on nopeuttaa tutkinnon suorittamista, helpottaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä vähentää koulutuksen kustannuksia.

ECVET on ammatillisen koulutuksen osaamispisteiden siirtojärjestelmä.  ECVET lyhenne tulee  englanninkielisestä määritelmästä European Credit System for Vocational Education and Training. Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa eri maissa suoritettujen opintojen tunnustaminen.

Opetuksen suunnittelu

Opetus suunnittellaan aina opetussuunnitelman mukaan. Hevostalouden perustutkinnon opetussuunnitelma löytyy täältä. Opetussuunnitelmalla varmistetaan osaamistavoitteiden täyttyminen sekä opetuksen tasapuolisuus eri opetusryhmissä ja -kouluissa.

Opetuksen suunnittelu

Opetuksen suunnitteluun täytyy varata riittävästi aikaa. Suunnitteluun voi mennä enemmän työtunteja, kuin itse opetukseen. Opiskelijat käyttävät kallista aikaansa opiskeluun, joten he ansaitsevat huolella suunnitellun opetuksen. Aikuisopiskelijat ottavat usein palkatonta vapaata koulupäivien ajaksi ja on mielestäni tärkeää että opetus on silloin laadukasta ja tehokasta.

Opetuksen suunnittelussa on tärkeä määritellä ne tiedot ja taidot, jotka jokaisen opiskelijan tulisi oppia. Tämä ydinainesanalyysiksi kutsuttu määritelmä auttaa opettajaa hahmottamaan opettettavan asia työmäärän ja suhteuttaa sitä käytettävissä olevaan aikaan.

Opetuksen suunnittelun vaiheet:

1.       Opiskelija analyysi ·       Ryhmän ikärakenne, opiskelijoiden aiempi koulutus, mahdolliset oppimisvaikeudet ym. 2.       Osaamistavoitteiden asettaminen ·       Opintosuunnitelmasta 3.       Opetussisältöjen valinta ·       Ydinainesanalyysi 4.       Opetusmenetelmien valinta ·       Opetuksen toteutuksen suunnittelu 5.      Oppimisen arviointi

Opettajana ja opiskelijana ryhmässä

Ihmiset kuuluvat luoonostaan useisiin eri ryhmiin. Ryhmiä ovat esimerkiksi perhe, kaveriporukat, harrastusryhmät ja työyhteisö. Ryhmässä toimimisen taitoja tarvitaankin lähes päivittäin. Opiskelussa ryhmät ovat usein sekundaariryhmiä eli ryhmä toimii jonkun yhteisen asian saavuttamiseksi ja ryhmän jäsenet ovat toisilleen etäisempiä sekä tapaamiskertoja on vähemmän kuin primaariryhmässä Primaariryhmässä jäsenten välit ovat läheiset ja ryhmä on pitkäaikainen.

Ryhmädynaamiikka on ryhmän jäsenten vuorovaikutusta ja heidän välisiä suhteita. Ryhmädynamiikka vaikuttaa siihen miten hyvin tai huonosti ryhmä onnistuu tavoitteissaan.

Ryhmän kehityksestä on löydettävissä seuraavat vaiheet: 1. Ryhmän muodostuminen ·       selvitetään tehtävää ja sääntöjä 2.  Kuohuntavaihe ·       mielipiteitä esitetään rohkeammin, voi syntyä konflikteja 3. Normiutuminen ·       yhteistyö alkaa kehittyä ·       syntyy yhteisiä sääntöjä ·       ryhmään kuuluvuuden tunne 4. Toteuttamisvaihe ·       tehokas tehtävien/päätösten teko ·       ongelmat ratkaistu ·       hyödynnetään ryhmän jäsenten erilaisuutta 5. Ryhmän päättäminen

Opettajan täytyy ryhmän muodostumisvaiheessa antaa aikaa ja mahdollisuus ryhmälle tutustumiseen. Opettajan tulisi olla läsnä, luoda rajat ja olla ryhmälle turvallinen ja luotettava "johtaja". Ryhmäytymisvaihessa erilaiset tutustumisharjoitukset ovat hyviä. Kuohuntavaiheessa opettajan on säilyttettävä tyyneys ja autettava ratkaisemaan vuorovaikutusongelmia. Ryhmän alkaessa toimia opettaja siirtyy enemmän taustalle ja antaa ryhmälle tilaa toimia.

Erilaisia ryhmätyömenetelmiä on valtavasti ja vain oma ideointi on rajana toteutukselle. Erilaiset ryhmätyöt lisäävät opiskeluryhmän yhteenkuuluvuutta. Ideoita ryhmätyömenetelmiin löytyy muunmuassa http://www.tyokalupakki.net/pages/index.php?id=117&pid=4.

Hevosillakin on ryhmädynamiikkaa, jota kutsutaan laumakäyttäytymiseksi

Yhteisöllisyys työyhteisössä

Työyhteisn jäsenet toimivat aina yhteisten tavoitteiden eteen ja positiivinen tiimiasenne on tärkeä.  Toisten tiedottaminen ja ajantasalla pitäminen työasioissa on tärkeää ja olen huomannut tämän olevan yleinen syy syntyviin konflikteihin. Kaikkien työyhteisön jäsenten pitäisi ottaa huomioon toisten esittämät ideat ja parannusehdotukset, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen. Jokaisen jäsenen tulisi tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu.

Lähteet:
http://www.tjs-opintokeskus.fi/ryhmadynamiikka-0
http://www.redu.fi/loader.aspx?id=d1b0aca1-5c45-46b7-98b3-831826435e06
https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2015/yhteisollisyys/

Opiskelijaa aktivoiva opetus

Aktivoiva luento

Vaikka oppimispyramidin mukaan luento on heikoin opiskelumenetelmä, on sillä silti oma paikkansa opetuksessa. Joitain asioita hevostaloudessakin on tärkeä kertoa opiskelijoille ensin esimerkiksi luennon avulla ennen, kuin siirtyy käytännön tekemiseen. Hyvä luento koostuu yleisöä kiinnostavasta aiheesta, selkeästä rakenteesta, innostavasta esiintyjästä ja kiinnostusta herättävästä materiaalista. Hyvä luennoitsija aktivoi kuulijoita luennon aikana riittävästi esimerkiksi kysymyksillä ja lyhyillä oppimistehtävillä. Luennon lopussa on tärkeä kerrata luennon asiat ja painottaa mitä pitäisi jäädä mieleen. Ammatillisessa opetuksessa luennot/teoriaosuudet eivät saa mielestäni olla kovin pitkiä, koska suurin osa käytännönläheisistä opiskelijoista ei jaksa keskittyä pitkään. Pitkät massaluennot kuuluvatkin enemmän ammattikorkeakoulu- ja yliopisto opiskeluun. Mitä suurempi joukko luentoa on kuuntelemassa sitä haastellisempaa on luennon monipuolistaminen.


Itseohjautuvuus

Itseohjautuvuuden alkutekijanä ovat motivaatio ja omat tarpeet. Itseohjautuvuus opiskelussa edellyttää opiskelijalta vastuuta ja ja oman oppimisen tuntemusta ja siihen liittyy kiinteästi ajankäytön hallinta. Itseohjautuvuus ei tarkoita yksin opiskelua vaan opiskelija on omatoimisesti yhteydessä opiskelijakavereihin, opettajaan, opinto-ohjaan jne. Jokainen voi harjaannuttaa omaa itseohjautuvuutta työstämällä omia oppimiskokemuksia.


Osallistava pedagogiikka

Osallistava pedagogiikka tarkoittaa opiskelun tavoitteiden ja opetuksen toteutuksen neuvottelemista/keskustelemista opiskelijoiden kanssa. Oppiminen perustuu juuri sen hetkiseen tarpeeseen ja on siten usein yhteisöllisempää ja mielekkäämpää. Oppija osallistuu myös oppimisen arviointiin.