Itsearviointi oman teemaryhmän toiminnnasta

Saimme Jussin ja Mikon kanssa teemaksemme yrittäjyyskasvatuksen. Aihe oli minulle mieleinen ja olin hyvin motivoitunut työn tekemiseen. Heti aiheen saatuamme jaoimme jokaiselle oman osa-alueen aiheesta. Sovimme aikataulun työntekemiseen ja kuinka pidämme yhteyttä. Jokainen huolehti oman osuutensa ja saimme työn kasaan. Emme nähneet konkreettisesti kertaakaan työn tekemisen aikana ja opetuksen toteutuksen suunnittelu/harjoittelu jäi vajavaiseksi. Pidimme alkuun liian pitkän luennon ja saimmekin opiskelutovereilta sekä opettajalta rakentavaa palautetta opiskelijoiden riittävästä aktivoimisesta opetuksen aikana.

Työelämälähtöisyys

Työelämälähtöisen opetuksen tärkein tehtävä on kouluttaa työelämän tarpeisiin työntekijöitä. Eniten yhteistyötä työelämän kanssa tapahtuu työssäoppimisjaksilla. Opiskelijoiden henkilökohtaiset opintopolut mahdollistavat myös pidempiä työssäoppimisjaksoja.Työelämälähtöistä opetusta on työssäoppimisen lisäksi yritysvierailut, vierailija luennoitsijat, ammattiosaamisen näyttöjen tekeminen työssäoppimispaikoilla jne. Opettajien vahva työelämäosaaminen on avainasemassa työelämälähtöisessä opetuksessa. Olisi suotavaa että opettajat kävisivät väliajoin päivittämässä tietojaan/osaamistaan työelämäjaksoilla.


Mahdollisimman autenttinen opiskeluympäristö tukee työelämälähtöistä opiskelua

Erityiskasvatus

Ammattioppilaitoksissa opiskelee reilut 20 000 erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Tämä on noin 15%:a opiskelijoista. Näistä n. 4500 opiskelee ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa opiskelijoiden erityisen tuen tunnistamisesta ja järjestämisestä.

Keinoja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen
- Lukitestit
- Matematiikan alkukartoitus
- Kielitesti aikuiskoulutuksessa
- Opiskelijan toiminnan seuramiinen
- Opiskelijan omat havainnot

Ongelmien laadun ja voimakkuuden kartoitus auttaa selvittämään, millaista

tukea opiskelija tarvitsee opiskelun eri vaiheissa ja tarvitaanko oppilaitoksen ulkopuolisia tukitoimia.

HOJKS on koulutuksen järjestäjän virallinen asiakirja, joka kertoo kuinka erityisopetus on sovittu järjestettävän ja kuinka se on toteutunut. HOJKS laaditaan kaikille erityisopetusta saaville opiskelijoille. Erityisopetuspäätöstä ja HOJKS:ia ei voi tehdä ilman opiskelijan tai hänen huoltajansa lupaa.

Tavoitteena on, että eritysitä tukea tarvitseva pystyisi opiskelemaan mahdollisimman paljon ryhmässä. Opiskelijan edellytyksiin perustuva oppiminen turvataan erityisopetuksella. Erityisopetuksen tarkoituksena on saada opiskelija hallitsemaan sellaiset tiedot ja taidot että hän pärjää työelämässä valitsemallaan alalla.

Lähteet: http://www.oph.fi/download/173192_erityisopetuksen_kasikirja.pdf

Kestävä kehitys

Termi kestävä kehitys otettiin käyttöön 1970-luvulla, jolloin yleiseen keskusteluun nousi huoli maapallon tulevaisuudesta. Kestävän kehitysken tarkoituksena on turvata tuleville sukupolville mahdollisuus hyvään elämään. Luonnonvaroja on hoidettava ja käytettavä niin että ne riittävät tyydyttämään myös tulevien sukupolvien tarpeet. 

Kestäväkehitys on jaoteltu kolmeen ero osa-alueeseen. Ilman näitä kaikkia osa-alueita ei toiminta ole kestävää.




Meidän koulussa Ylä-Savon ammattiopistossa opastetaan opiskelijoita toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi hevosten jalat kylmätään veden sijaan useaan kertaan käytettävillä kylmäyspatjoilla, tallin jätteet kierrätetään, rikki menneet varusteet korjataan mahdollisuuksien mukaan, toimitaan taloudellisesti, ollaan ystävällisiä kaikille jne.Yksikkömme on ollut mukana kestävän hevostalouden kehittäjänä muunmuassa erilaisten hankkeiden osatotetuttajana.


Olemme taloudellisesti vauraampia kuin isovanhempamme, mutta olemmeko silti onnellisimpia?

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

Suomessa asuu tällä hetkellä n. 220 000 maahaanmuuttajaa. Viimeisen 20 vuoden aikana maahanmuuton lisääntyessä Suomeen on tullut lisää vähemmistöjä, joilla on eri kieli, uskonta tai kulttuuri. Suurimpiä vähemmistöjä Suomessa ovat suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja tataarit. Viimevuosina Suomeen on lisäksi muuttanut paljon ihmisiä Somaliasta, Venäjältä, Irakista ja Syyriasta.

Kulttuuri on ihmisten välisiä sekä ihmisten luonnon välisiä suhteita, johon kaikki oleminen perustuu. Suurimpiä eroavaisuuksia kulttureissa on
yksilöllisyys- yhteisöllisyys
demokraattisuus-autoritaarisuus
feministisyys-maskuliinisuus
epävarmuuden välttäminen-sietäminen

Esimerkki kulttuurierosta, joka voi aiheuttaa väärinkäsitystä

Aikakäsitys

Käsitys ajasta on myös kulttuurisidonnaista. Länsimaalainen aikakäsityksemme poikkeaa monista eteläisemmistä tai itäsemmistä kulttuureista tulevien ihmisten aikakäsityksestä. Läntisissä maissa aika on lineaarista. Se on kuin jana, jolla on alku ja loppu ja sitä voidaan mitata. Sen sijaan etenkin Aasian kullttureissa vallitsee syklinen aikakäsitys. Sen mukaan aika on virtaavaa, eikä sillä alkua tai loppua. Meillä Suomessa esim. täsmällinen työaikojen noudattaminen on itsestään selvä asia, eikä siitä tavallisesti edes mainita uusille työntekijöille. Aikataulujen noudattamisen ja täsmällisyyden tärkeys Suomessa voi kuitenkin olla maahanmuuttajille uusi, opeteltava asia. Erilaiset aikakäsitykset voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä työelämässä. Kun 15 minuutin myöhästyminen sovitusta tapaamisesta on esim. italialaiselle normaali asia, voi tilanne herättää suomalaisissa tulkintoja "epäammattimaisuudesta". (http://www.peda.net/veraja/jko/tyke/hanke/stop/moku/osaaminen/kulttuuri/erot)

Jokaisen ihmisella on oikeus toteuttaa omaa kulttuuriaan ihmisoikeuksien ja lain rajoissa. Erilaisista kulttuureista tulevien opiskelijoiden opettamiseen/ohjaamiseen ei ole yhtä ainoa tapaa. Opettajan tieto eri kulttuureista ja suvaitsevaisuus on avain asemassa. Pääsääntöisesti ulkomaalaistaustainen opiskelee samalla tavalla kuin muutkin.

KV-toiminta
Ylä-Savon ammattioppilaitoksella tarjotaan opiskelijoille mahdollisuutta lähteä ulkomaille työssäoppimaan. Suomalaiset hevosenhoitajat ovat haluttuja ulkomailla ja moni suuntakin opiskelujen jälkeen töihin ulkomaille. Ravipuolen opiskelijoiden ulkomaan työssäoppiset ovat suurimmaksi osaksi Ruotsissa, Ranskassa, Kanadassa tai USA:ssa. Tässä blogi, jossa kaksi opiskelijaamme kertoo työssäoppimisestaan Ruotsissa. Lisäksi koulullamme on käynyt vuosittain vierailijoilta muista hevostalouskouluista.

Oppiminen, ohjaus ja oppijan tuntemus

Mitä on oppiminen?

Oppiminen on konkreettisesti jonkin uuden taidon, työmenetelmän tai -tehtävän osaamista. Oppimista on uuden asian muistaminen ja tiedon määrän lisääntyminen. Oppimista on myös ajattelutavan muutos tai sen kehitys. Ihminen oppii joka päivä, koko elämänsä ajan. Välillä oppimista tulee huomaamatta, toisinaan tietoa/taitoa opetellaan tarkoituksella. (oppimiskäsitys kirjoitelmasta)

Oppimisnäkemykset

Opettamiseen vaikuttaa opettajan oma käsitys oppimisesta ja opettamisesta.  Opettajan tärkeää ammattiosaamista on ymmärtää oppimisen lainalaisuudet ja erilaiset oppimisen teoriat.

Behavioristinen oppimiskäsitys

- vahvistaminen

- asian pilkkominen pieniin osiin

- välitön palaute

- opettajakeskeistä

Humanistinen oppimiskäsitys

- kokemuksellinen oppiminen

- itseohjautuvuus

- opettajan rooli: oppimisen tukeminen

Kognitiivinen oppimiskäsitys

- ihmismielen prosessit

- tiedon prosessointi

- erilaisia opiskelustartegioita

Konstruktivismi

- uutta oppia vanhan kokemuksen kautta

- oma ajattelu, pohdinta, kyseenalaistaminen

- opettajan rooli: ohjata ryhmää osallistumaan ja keskustelemaan

Oppimisen ohjaus

Lisäntynyt tutkimustieto oppimisesta on muuttanut opettajan työtä enemmän ohjaajan suuntaan. Oppimisen ohjaus on oppimisen tukemista ja edistämistä. Ohjaaminen on käytännön toimintaa ja sitä voi toteuttaa  oppilaitoksen oppimisympäristöissä, virtuaalisesti tai työpaikoilla. Opettamisen ja ohjaamisen ero on, että ohjaamisessa etsitään yhdessä ratkaisuja ja päätöksen tekee opiskelija itse.

Laadukas opiskeluympäristö parantaa oppimista

Lähteet:
http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/
http://oppimateriaalit.jamk.fi/naytto2011/osaaminen/oppimisen-ohjaaminen/

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arvioinnin lähtökohtana on, että opiskelija tietää mitä hänen pitää osata ja millä tasolla. Osaamisen arviointi tehdään vertaamalla opiskelijan osaamista osaamisperusteisiin. Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointikriteerit on määritetty kolmelle eri osaamistasolle. Arviointitilanteessa arvioidaan millä tasolla edellytetty osaaminen on. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioidaan onko osaaminen riittävällä tasolla. Arviointiasteikko on tällöin hyväksytty/hylätty.

Oppimisen arviointi on opiskelijan kehittymisen seuraamista opiskeluaikana. Palaute kehittymisestä annetaan sanallisesti eikä se vaikuta tutkintotodistuksen arvosanaan. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija on ajan tasalla omasta osaamisestaan verraten osaamistavoitteisiin.

Arvioinnin pitää olla oikeuden mukaista ja palautteen antotavan kannustavaa. Arvioinnissa opiskelijalle annetaan konkreettista palautetta tehdystä suorituksesta. Palaute on tärkeää opiskelijan itsearvioinnin kehittymisen kannalta.

Erilaisia arviointimenetelmiä kannattaa yhdistellä ja soveltaa omaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. Arviointimenetalmät eivät ole vain arvioinnin työkaluja vaan niiden tarkoitus on myös lisätä oppimista.

Arviointi menetelmiä:

- Projektityö

- Harjoitustyö

- Oppimispäiväkirja

- Kirjallinen työ

- Blogi

- Portfolio

- Erilaiset tentit

- Itsearviointi

- Vertaisarviointi

- Palautetuokio

Lähteet:

http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

http://docplayer.fi/5637486-Erilaisia-oppimisen-arviointimenetelmia.html